Työväen Asunto-Osakeyhtiö Tarmo
- Yhteistyöllä eteenpäin -
On melkein juhannus.
Tapaamme Pärnussa helsinkiläisen Työväen Asunto-Osakeyhtiö Tarmon hallituksen puheenjohtajan Aleksi Bardyn elokuvausten lomassa. Työn alla on hänen uusi elokuvansa Hyviä vuosia. Kuvauksia on valmisteltu yli vuosi, ja ne ovat kestäneet viisi viikkoa. Viimeisenä kuvauspäivänä tehdään myöhään töitä, ja sen jälkeen porukka pääsee kotiin.
Ympäristö ei ole tyypillinen isännöintikeskustelulle, eikä sen tarvitsekaan olla. Hyvä yhteistyö sallii sen, ettei aina tarvitse olla muodollisesti taloyhtiömaailmassa. Välillämme ei myöskään ole vastakkainasettelua, vaan hoidamme asioita yhdessä.
Juttelemme Tarmosta, linjasaneerauksesta ja elokuvan kuvauksista. Otamme samalla yhteiskuvan Pärnun maskotin, elefantin, kanssa.
Talo, jossa aika näkyy
Työväen Asunto-osakeyhtiö Tarmo on rakennettu vuonna 1900 nimensä mukaisesti työväelle.
Se ei ole vain vuosiluku, vaan jotain, joka tuntuu talossa. Rakennus on nähnyt yhden vuosisadan ja sen eri vuosikymmenet, erilaiset asumisen tavat ja lukuisat muutokset. Se on nähnyt sodat ja selvinnyt niistä. Taloyhtiö on rakennettu työväelle, ja sitä henkeä on haluttu säilyttää.
Nyt talossa eletään jälleen murrosvaihetta. Käynnissä oleva linjasaneeraus ei ole vain tekninen projekti. Se on suuri ponnistus osakkaille, hallitukselle, isännöitsijälle ja kaikille hankkeessa mukana oleville. Sen taloudelliset vaikutukset näkyvät vielä pitkään remontin jälkeen.
Samalla hanke mahdollistaa tilojen kehittämisen. Esimerkiksi sisäpihalla oleva rakennus, joka on alun perin toiminut ulkohuussina ja hevostallina, muutetaan huoneistoksi, johon tulee oma terassi tai parveke.
Hanke on edennyt pitkälle, ja tavoite on selkeä: valmistuminen lokakuussa 2026, jos kaikki jatkuu nykyisellä tahdilla.
Kuva: Vas. Oskari Träskelin, Oik. Aleksi Bardy
Yhteistyö ja luottamus
Kun isännöinti vaihtuu taloyhtiössä, on taustalla usein luottamuksen puute. Hallitus on saattanut joutua tekemään enemmän kuin kokee itselleen kuuluvan, tietoa ei ole saatu silloin kun sitä olisi tarvittu, tai samoja asioita on jouduttu pyytämään yhä uudelleen.
Uusi isännöitsijä astuu helposti tilanteeseen, jossa asiat olisivat monen mielestä jo eilen pitäneet olla valmiina. Samalla vanhaan toimijaan kohdistunut epäluottamus siirtyy helposti myös uudelle. Luottamusta ei rakenneta yhdellä päätöksellä tai yhdellä onnistumisella. Asioiden on edistyttävä, tiedon on kuljettava ja haasteisiin on tartuttava yksi kerrallaan.
Oskarin ja Tarmon hallituksen yhteistyö alkoi vuoden 2024 alussa. Ensimmäisen puolen vuoden aikana otettiin työn alle suuri määrä avoimia asioita, joista merkittävin oli linjasaneerauksen suunnittelu. Suunnitelmien piti olla jo lähes valmiit, mutta urakkatarjoukset saatiin liikkeelle vasta keväällä 2025.
Vaikeiden kokemusten jälkeen hallitus etsi isännöitsijää, jonka kanssa yhteistyö toimisi myös ihmisten välillä. Aleksi kuvaa valintaa näin:
”Vaikeiden kokemusten jälkeen etsimme isännöitsijää, jonka kanssa tulisimme henkilönä hyvin toimeen. Halusimme läsnä olevan, arvoiltaan samanlaisen isännöitsijän. Haluamme korjata taloamme viisaasti, hoitaa sitä hyvin, mutta tarpeettomasti vanhaa muuttamatta. Etsimme osaajaa, mutta ennen kaikkea osaamisen hankkimisen osaajaa. Viime kädessä valinnan ratkaisi henkilökohtainen vaikutelma.”
Yhteistyön sävelet löytyivät nopeasti. Oskarin henkilökohtainen ote oli juuri sitä, mitä taloyhtiössä oli kaivattu. Taloudelliset haasteet otettiin vakavasti, niitä lähdettiin ratkomaan järjestelmällisesti ja ratkaisuja löydettiin ilman, että osakkaille syntyi suuria lisäkuluja.
Tarmon osakkaat olivat kaivanneet isännöitsijältä ennen kaikkea henkilökohtaista otetta, ihmistä, jolle voi soittaa ja jonka kanssa voi keskustella avoimesti. Kun kysymme henkilökohtaisen yhteistyön merkityksestä, Aleksin vastaus on yksiselitteinen:
”Se on kaikki kaikessa. Ensimmäinen minimivaatimus isännöitsijälle on, että hän on kohtuullisesti tavoitettavissa ja kiinnostunut taloyhtiön ihmisten asioista. Millään muulla osaamisella ei ole merkitystä, jos nämä asiat eivät toteudu.”
Luottamuksesta puhutaan usein lopputuloksena, vaikka käytännössä se syntyy pienistä toistuvista asioista ja ajan kanssa. Tarmossa avoimia asioita oli paljon, mutta niihin tartuttiin heti. Luottamus rakentui nopeammin kuin yleensä, ja yhteistyö lähti sujumaan luontevasti. Hallituksen aktiivisuus helpotti työtä merkittävästi. Kaikkea ei sysätty uuden isännöitsijän pöydälle, vaan asioita vietiin eteenpäin yhdessä.
Kun Tarmo siirtyi Evoan isännöintiin heti yrityksen alkuvaiheessa, kyse ei ollut uudesta alusta. Se oli jatkoa jo syntyneelle yhteistyölle ja luottamukselle. Samalla Tarmosta tuli Evoan ensimmäinen asiakas.
Siirtymistä Evoa Oy:seen ei kuitenkaan tehty ajattelematta.
”Isännöinti perustuu ensisijaisesti henkilöön ja kun vaihtoehtomme olivat joko vaihtaa henkilöä ja pitää toimisto, tai vaihtaa toimisto ja pitää henkilö, pidimme Oskarin. Uusiin yrityksiin liittyy toki epävarmuutta, mutta toisaalta uusilla on myös tekemisen vimmaa ja näyttämisen halua. Ratkaisuun vaikutti myös laiskuus – yhteistyö oli sujunut hyvin eikä hallitus ollut innostunut perehdyttämään uutta ihmistä. Päätös on ollut hyvä, asiat menivät aikaisemmin hyvin ja nyt ne menevät yhtä hyvin.”
Pitkän projektin aikana on ollut tärkeää myös pitää yllä yhteishenkeä.
”Hyvä yhteishenki ja aktiivinen whatsapp-ryhmä, jossa on jaettu painavaa ja välillä kevyempää asiaa.”
Ehkä juuri siinä piilee tämän yhteistyön ydin. Luottamus ei syntynyt yhdestä onnistuneesta päätöksestä, vaan yhteisestä tekemisestä, avoimesta keskustelusta ja siitä, että samaan suuntaan kuljettiin sekä hyvinä että haastavina hetkinä. Taloyhtiön, hallituksen ja isännöitsijän välillä ei ollut vastakkainasettelua, vaan yhteinen tavoite: viedä yli satavuotias talo onnistuneesti seuraavaan vaiheeseensa.
Kuva: Työväen Asunto-osakeyhtiö Tarmo, Speranskintie
Projekti vaatii jatkuvuutta
Tarmossa käynnissä oleva linjasaneeraus muistuttaa monella tapaa elokuvan tekemistä. Suunnitteluvaihe kesti lähes kaksi vuotta. Urakka alkoi vauhdilla, ja ryske on ollut melkoinen: seiniä on kaadettu, aikataulut ovat venyneet ja budjettia on jouduttu tarkentamaan. Kun urakka valmistuu, arki jatkuu uudessa muodossa.
Linjasaneeraus on sekä henkinen että taloudellinen ponnistus. Se kuormittaa hallitusta, osakkaita ja isännöitsijää. Pitkäkestoisessa hankkeessa ei ratkaise yksittäinen onnistuminen, vaan kyky pitää suunta ja yhteistyö toimivana vuodesta toiseen.
Aleksi kuvaa projektia oppikokemuksena, joka on avannut uuden näkökulman rakennushankkeen todellisuuteen.
”Todella paljon asioita rakentamisesta ja korjaamisesta, mutta myös rakennushankkeesta monimutkaisena sosiaalisena järjestelmänä.”
Linjasaneeraus ei ole vain rakennustekninen projekti. Sen ympärillä toimii suuri joukko ihmisiä, joiden tavoitteet, näkemykset ja vastuut on sovitettava yhteen. Taloyhtiön hallitus, urakoitsijat, suunnittelijat, valvojat ja isännöitsijä muodostavat kokonaisuuden, jonka on pystyttävä tekemään päätöksiä myös epävarmoissa tilanteissa.
”Projektissa on mukana taloyhtiö, urakoitsija, aliurakoitsijat, valvojat, suunnittelijat ja isännöitsijä. Hallituksen puolesta meitä on ollut useita henkilöitä kantamassa vastuuta, arkkitehtijäsen toki kaikkein eniten.”
Pitkän hankkeen aikana vastaan tulee väistämättä myös ristiriitoja ja yllätyksiä. Vanhan rakennuksen rakenteita avatessa kaikkea ei voi ennakoida, ja suunnitelmia joudutaan toisinaan muuttamaan kesken matkan. Tarmossa vaikeistakin tilanteista on kuitenkin pyritty selviämään keskustelulla ja yhteistyöllä.
”Projektiin on liittynyt pulmia ja jännitteitäkin. Mutta kaikkiaan yhteistyö on sujunut silti hyvin ja porukka on löytänyt kukin roolinsa.”
Yksi hankkeen vahvuuksista on ollut aktiivinen hallitus. Päätöksiä ei ole jätetty viime hetkeen, vaan asioita on valmisteltu huolellisesti ja vaihtoehtoja punnittu yhdessä. Kokoukset ovat usein venyneet iltaan, jotta urakkaan liittyvät asiat on saatu käsiteltyä ajallaan.
Aleksin mukaan myös isännöitsijän rooli on ollut enemmän kuin päätösten kirjaamista.
”Oskari on auttanut hallitusta tekemään oikeita päätöksiä. Olemme aktiivinen ja näkemyksellinen hallitus, mutta ei Oskarikaan ole pelkkä kirjuri tai toteuttaja. Olemme joukkue.”
Yhteistyön merkitys konkretisoitui erityisesti silloin, kun urakan kustannusarviota jouduttiin korottamaan kesken projektin. Hallituksen ja isännöitsijän tehtäväksi jäi perustella ratkaisu osakkaille avoimesti ja vastata vaikeisiinkin kysymyksiin.
”Veimme ylimääräiseen yhtiökokoukseen ehdotuksen linjasaneerauksen kustannusarvion huomattavasta korottamisesta kesken projektin. Isännöitsijä ja useampi hallituksen jäsenistä osallistui keskusteluun, kertoi syistä ja vastasi osakkaiden kysymyksiin. Yhtiökokous hyväksyi korotusesityksen yksimielisesti ja kiitti hallitusta hyvin tehdystä työstä. Se tuntui tärkeältä.”
Juuri tällaisissa hetkissä näkyy, mitä pitkäjänteinen yhteistyö parhaimmillaan tarkoittaa. Vaikeitakaan päätöksiä ei tarvitse tehdä yksin, kun hallituksen, osakkaiden ja isännöitsijän välillä on syntynyt luottamus siihen, että kaikki pyrkivät samaan tavoitteeseen.
Kuva: Työväen Asunto-osakeyhtiö Tarmo, Perämiehenkatu ja Speranskintien kulma
Taloyhtiön arki jatkuu
Vaikka linjasaneeraus lähestyy loppuaan, työ ei Tarmossa lopu. Talo on Helsingin iäkkäimpiä, joten töitä riittää jatkossakin. Kun yhteistyö Oskarin ja Evoan kanssa käynnistyi, muistutti Aleksi, että ”Tarmossa sopimuskausi on elämänmittainen”.
Kun kysymme Aleksilta, mitä hän odottaa eniten projektin valmistumiselta, vastaus on lyhyt:
”Paluuta omaan kotiin.”
Kun pyydämme lopuksi kuvailemaan yhteistyötä muutamalla sanalla, tulee vastaus nopeasti:
”Oskari on yksi meistä, ystävällinen, osaava ja läsnäoleva. Evoa on yrittäjäpariskunnan yritys – kaksi ihmistä ja Y-tunnus. Se riittää.”
Evoan ja Tarmon yhteistyö jatkuu ja kokka suunnataan kohti tulevaa purjeet täynnä intoa ja Tarmoa.